Se perhanan katti tekee tämän joka kerta!
Viipyy reissullaan niin kauan, että minä aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä viheltelen sitä kotiin. Ja kun kissaa ei kuulu, huolestun. Mietin sitä makaamassa raatona ojanpohjalla. Sitten lähden kierrokselle, huutelen nimeltä ja viheltelen ympäri kylää ja huokaan helpotuksesta kun ojanpohjat näyttävät tyhjiltä.
Sitten kun totean, että etsintäni ei tuota tulosta, kissa palaa kotiin!
Lopputulos siis on se, että koko kylä pitää minua hulluna kissanaisena! Ja kissa kehrää entistä tyytyväisempänä.
Kissat ovat sellaisia. Itsenäisiä otuksia. Meidänkin 17-vuotias vanhapiika katosi kerran seikkailemaan mökillä moneksi päiväksi ja Äiti meinasi saada sydärin huolesta. Hieman räytyneenä tuli vanhaneitsyt kotiin ja joi kupillisen vettä yhteen putkeen. Kaupunkilaiskatti ei tajunnut, että järvestäkin voi janon tullen litkiä. Levätköön sielunsa rauhassa.
VastaaPoistaNiin olin huolissani ja sitten kun palasi, niin olisin valmis tekemään siitä rukkaset! =) Tällä ei ollut edes nälkä, että on hyvin itsensä saanut ruokittua reissullansa.
Poista