perjantai 28. syyskuuta 2012
Huoneentaulu
Tämä teksti pitäisi lukea joka aamu. Muidenkin kuin minun.
Ihan itse teen elämästäni hankalaa miettimällä ja suunnittelemalla liikaa asioita. Yleensä sitä miettii, että mitä muut ajattelee. Kuinka paljon se viekään energiaa, sillä minä olen Minä. Omia tunteitaan ja ajatuksiaan on turha downsiftata (muotisana!). Ja jos sinä et pidä minusta, vika on sinussa.
Jos me kaikki puhuisimme suoraan, kuinka yksinkertaisempaa tämä elämä olisikaan. 'Minä tykkään sinusta, ollaanko kavereita, nähdäänkö, minulla on ikävä, olet rakas'.
Ärsytyskynnykseni on edelleen matalalla ja omituiset pohdinnat on päällä.
Pitäiskö vetää perskännit?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Valitettavasti nykymaailma ei kestä suoraan puhuvia ihmisiä ;)
VastaaPoistaSen on joutunut valitettavasti huomaamaan. Niitä negatiivisten asioiden sanojia kyllä löytyy ja voihan nekin olla rakentavia. Mutta jos jotain positiivista ja iloluonteista sanoo, niin hullunahan pidetään.
PoistaViisaita sanoja. Itse en arvosta juuri muita kuin suoraan puhuvia. Minusta turhaan arvailuun on turha käyttää energiaa :)
VastaaPoistaOlen kyllä itsekin lipsunut tähän hiljaisuuteen, ehkä juuri siksi ettei sitä pahemmin lähipiirissäni harrasteta. Mutta aion tehdä parannuksen!
Poista