Kotipaikassani on ja on aina ollut puulämmitys. Talo ja vesi siis lämpeää omien metsien tuotteilla. Tähän yhtälöön kun lisätään peruspihi isä ja pitkistä suihkuista nauttiva teini, niin lopputuloksen tietänette.
Olihan sitä lämmintä vettä, mutta kolmen tyttären pitkät suihkut myös kulutti ne varastot loppuun. Seuraavan kerran vesi lämpeni isäni aikataulun mukaan. Muistan teinikiukuissani huutaneeni isälleni, kuinka muutan pois kotoa, jonnekin missä lämmintä vettä tulee niin pitkään kun haluan suihkun alla olla.
Edelleenkin kotona käydessäni suihkussa käynti saa lisäjännitystä siitä, että loppuuko lämmin vesi kesken. Tai onko sitä ollenkaan. Siinä mielessä tilanne on nyt muuttunut, että joskus kylmän suihkun jälkeen isäni on pahoillaan ja minä olen mielissäni muistorikkaasta ja virkistävästä suihkuhetkestä.
Ja siellä kylmässä suihkussa värjötellessäni onneksi tiedän, että nykyisessä kodissani on minulle ihan riittävästi lämmintä vettä varaajassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Rillo hykertelee ilosta jokaisesta kommentista. Kiitos!