Jotain keltaista on tietenkin meidän talo.
Viisi vuotta sitten muutettiin uutuuttaan hohtavaan taloon ja nyt se uutuuttaan hohtavuus on kyllä jo kaukana muistoissa. Vähän niinkuin uusi autokin on vanha sitten kun se uuden auton tuoksu on hävinnyt. Kodinkoneet alkavat yksi kerrallaan tulla tiensä päähän ja seinät kaipaavat uutta maalikerrosta. Aivan liian nopeasti, juurihan tähän muutettiin.
Melkein kuusi vuotta sitten tuli talopaketti tontille. Kun tulin ensimmäisen pystytyspäivän jälkeen katsomaan tilannetta en järkytykseltäni päässyt ulos autosta. Talo tuli siis elementteinä ja seinissä oli ne keltaiset ulkovuorilaudat jo paikallaan. Ensimmäinen kerros oli ensimmäisen päivän aikana saatu palasista kasaan. Ja se keltainen väri... Se oli jotain niin hirveää! Siinä autossa istuessa vahvistui päätös, että saahan sen maalattua, johon mies totesi heti, että ei todellakaan ala sitä maalaamaan.
Maalin sävy on siis kartanonkeltainen, perinneväri, joka oli juuri tähän meidän tontille määrätty. Talo on edelleen kartanonkeltainen, enkä sitä muuksi muuttaisi. Kun nurkkalistat laitetiin paikalleen ja muutenkin talo tuli valmiiksi, niin sävy on oikein hyvä. Tuo keltainen näkyy tuossa ylhäällä olevassa kuvassa kukkien takana. Aika keltainen, eikö?
Kun omasta talosta haaveiltiin, minä jotenkin näin, että meillä on sininen talo. Kun sitten saatiin tontti ja naapuritkin niitä haavetalojaan alkoi rakentamaan, ne oli kaikki sinisiä. Siitä syystä meidän talosta tuli keltainen. Kiitokset kuuluu siis naapureille, jotka viis veisasivat rakennusohjeen perinnemaaliohjeesta.
Hiih, minä taas rrrakastan keltaista väriä ja vihaan sinistä. Kun aikanaan etsimme taloa, oli yhtenä ehdottomana kriteerinä, että sinistä väriä ei sitten saa olla ylen määrin missään sellaisessa paikassa, mistä sitä ei saa helposti ja edullisesti piiloon (joku uudelleen tapetoitava sisäseinä siis voitaisiin antaa anteeksi mutta ei mitään laattapintoja tms.). Erityisesti toivoin, että löytäisimme keltaisen tai vihreän talon, vaikka esim. punainen tai valkoinenkin hätätapauksessa kyllä menisi.
VastaaPoistaJoo ei tarvinne kertoa, minkä värisessä talossa tässä on viimeiset kolme vuotta sangen onnellisina asusteltu... (puolustuksekseni todettakoon, että eipä se sininen väri ulkoseinistä tänne sisälle näy.)
Silloin olisin halunnut sellaisen haaleansinisen talon, mutta jos nyt pitäisi joku sinisen sävy valita, niin lähtisin ehkä tummaan siniharmaaseen sävyyn. Tällä hetkellä olen oikein tyytyväinen tähän väriin, eikä sitä tarvi tosiaan täältä sisältäkäsin pahemmin katsella. =)
PoistaMä rakastan keltaista (ja haluaisin vaaleanpunaisen) mutta meillä karmaisevan inhottavan vaaleansininen. Sellainen harmaansininen. BLÄÄH! Nukahdan sen näkemisestä. Ei sovi mulle, mutta ei voi mitään. Onneksi asun sisällä.
PoistaOnneksi tosiaan asut sisällä ja siellä on helpompi maalailla seiniä. =)
PoistaMeilläkin on keltainen talo. Se on sellainen post it-lapun keltainen (ei neon !!). Maalattiin just kesällä uusiksi n. 10 vuoden jälkeen ja kummasti piristi. Teki raikkaamman näköiseksi. Vaikka keltainen ei ole yhtään mun väri. En tiedä, mitä saan tänään siitä postattua... Täytyy varmaan katsoa, mitä tulee loroteltua pönttöön tänään...*huok*
VastaaPoistaJust sitä Post-Itin keltaista mä olin ajatellut väriksi silloin ennen talopaketin saapumista. Sen luulin tilanneeni.
PoistaTää lorottelupostaus vaatiikin reippaasti mielikuvitusta, jos siis lausetta pidemmän tarinan ajattelit kirjoittaa. Hetkeäkään en epäile ettet siihen pystyisi. Aiheesta kuin aiheesta! =)