Alan kulkemaan laput silmillä julkisesti. Ainakin kesäisin. Edellinen tarina viime kesältä löytyy täältä. Tuorein tulee tässä:
Tuossa päivänä eräänä oltiin leikkimässä turisteja, kun Prinsessa oikein kuuluvalla äänellä lausui seuraavaa:
"Äiti, näätkö sä ton pitkätukkaisen miehen tuolla? Se on päiväkodin Sampan iskä. Mutta toi nainen ketä se pussailee ei oo sen Sampan äiti. Sillä on varmaan joku tyttöystävä."
Vielä kevätjuhlassa nämä äiti ja isä istuivat käsikädessä katsomossa. Muistan ajatelleeni, että voi kun söpöä. Jospa sitten kevättä rinnassa on iskenyt vasta sen kevätjuhlan jälkeen.
Eikä tämäkään asia minulle mitenkään kuulu, mutta oma käytökseni saattoi aiheuttaa tässä pariskunnassa hämmästystä. Olinhan minäkin siis huomannut Sampan iskän ja ettei pusuttelukaveri ollut se tuttu. Yritin katselle muualle, mutta tervehdysetäisyydellä ollessamme katsoin vain miestä kohden ja tervehdin. Ihan kuin hän olisi tullut vastaan yksin. Näin jälkikäteen mietittynä taisin kyllä tunnistaa sen pusuttelukaverinkin, päiviksen Emmin äidiksi.
Ja ei, Emmi ja Samppa ei ole sisaruksia.
Alan harjoittelemaan vastaavia tilanteita varten, kun en näemmä osaa käyttäytyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Rillo hykertelee ilosta jokaisesta kommentista. Kiitos!