Miehen arki

Ensimmäinen viikko takana, kun minä lähden töihin ja muu perhe jää lomailemaan. Olen kaikkeni yrittänyt käyttäytyä kuin mies. Siis kuten oma mies, lähinnä siis kotiinsaapuessa uhkaan ottaa päiväunet ja kysyn, koska ruoka on valmista. 

Eniten kuitenkin odotan sitä, että mieskin toteaa sen kotiarjen olevan aika raskasta. Vaatimuksia, tappeluita, pienempiä riitoja, kiukkua, siivousta ja lämmintä ruokaa pari kertaa päivässä. Onhan sitä naurua ja iloakin, mutta sisarusten väliset naurutkin usein muuttuu jossain vaiheessa tappeluksi. Kuopus vielä osoittaa tahtonsa kiljumalla ja jos kuulija ei ymmärrä, muuttuu kiljuminen huudoksi ja itkuksi.

Tosi asiassa minä taidan odottaa sitä, että mieskin toteaa, että kuinka hyvin minä sen homman hoidan ja kuinka tarpeellinen minä olenkaan. Eihän nämä pussit silmien alla ja huolirypyt otsalla ihan syyttä suotta ole tullut. En nyt toivo, että mies näyttää olevan loman tarpeessa parin viikon lomailun jälkeen. Mutta toivon hänen huomaavan, että ihan vasemmalla kädellä hoidettuna homma ei toimi.

Olen jättänyt joka päivälle jonkun pienen tehtävän. Esimerkiksi kukkien kastelua, pensasmustikoiden keräämistä tai pyykkien haku narulta. Yleensä ne on jäänyt tekemättä, eli kiirettä kaiketi pitää.

Vielä viikko töitä ja sitten vielä pieni pätkä lomaa. Ihan koko perheen kesken.