Meillä päättyi loppuviikosta lasten kahden viikon haaste. Haasteessa piti siis pitää oma huone siistinä kahden viikon ajan. Ei siis siten, että huone on kahden viikon päästä siisti, vaan siten että joka päivä ennen nukkumaan menoa on tupa- ja siisteystarkastus, jossa sitten menettää tai säilyttää yllätyspalkintonsa haasteesta.
Kaksi viikkoa meni tosi hyvin. Esikoinen tosin aluksi vältteli koko huonettaan, ettei joudu siivoamaan, mutta lopulta leikki ja riehui siellä ihan normaalisti. Prinsessan kanssa ne isommat ongelmat tuli, hän kun leikkiessään sotkee ihan kaikki tavaransa pitkin lattiaa eikä mukamas tiedä missä tavaroiden oikeat paikat on. Pahin kaikista oli kuitenkin mies, joka tarkastusvuorollaan päästi jotain 'pikkujuttuja' sormien läpi. Ja sehän ei käynyt haasteen heittäjälle, eli minulle. Kahden viikon ajan meillä oli lapsilla siistit huoneet ja esikoisen huone on edelleen. Prinsessa taas, no, edelleen pitää muistutella. Jos tästä lähtee lipsumaan, niin uusi haaste kehiin. Kolme viikkoa seuraavaksi.
Molemmille lupasin yllätyksen, jos selviävät haasteesta. Molemmat valitsivat yllätykseksi leffareissun äidin kanssa. Ja tietenkin kahdestaan äidin kanssa, kumpikaan ei tietenkään halua mennä katsomaan sitä leffaa, jonka minä haluaisin nähdä.
Molemmat tekivät diilin yllätyksestä myös anopin kanssa. Anoppi osti Prinsessalle jonkun Barbie-elokuvan ja Esikoiselle jonkun leffan Blu-Ray -versiona. Ihan hyvä muuten, mutta meillä ei ole sellaista vehjettä jolla sitä voisi katsella. Appiukolta tuli sitten tämän selvittyä viesti, että Prisman tarjouksessa on moinen soitin vain 49 euroa. Hakeeko hän meille sellaisen? Lyötiin jo miehen kanssa vetoa, että meillä on sellainen soitin ensi viikolla, vaikka kieltäydyimme tarjouksesta.
Ehdotin myös miehelle kahden viikon haastetta. Hän lupautui huolehtimaan saunan siisteydestä. Eli just se huone, mitä käytetään meidän talossa ehkä viisi kertaa vuodessa.
Anoppi taas ehdotti minulle myös yllätystä. Huomasi vissiin mulkaisustani, että ei kannata jatkaa lausetta. Koska jos se olisi jatkunut kommentoiden kodin siisteydestä, niin olisin vähintään lyönyt avarilla.
PS.
On muuten ihanaa ulkoiluttaa imuria, kun tietää ettei raivaustyöhön mene turhaan aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Rillo hykertelee ilosta jokaisesta kommentista. Kiitos!