Tiskirättikriisi

Nyt saatte ihan luvallani nauraa minulle. Minulla on siis tiskirättikriisi. 

Se on kyllä huvittavaa, kuinka sitä joissakin asioissa on hyvinkin leväperäinen ja toisissa taas hyvin tarkka. Yksi näistä tarkoista aiheista on tiskirätit. Tiskirätin ulkonäöllä siis on väliä. Tykkään hillitystä värityksestä, siten ettei rätti huuda, tai suorastaan kilju sieltä lavuaarin reunalta. Toiminnallisuus. No, onhan sekin tärkeä juttu.

Asiasta tuli suorastaan akuutti eilen. Löysin todella hyvät ja hienot tiskirätit, hamstrasin niitä. Nyt niitä ei enää saa mistään. Yritetty on. Eilen sitten otin sen vihoviimeisen sieltä varastostani ja nyt pitäisi etsiä uutta. Mutta kun ne on kaikki melkein jotain neonvärejä tai ainakin riemunkirjavia.

Kerrotaanpa nyt tämäkin, että meillä on ihan oikeasti siivouskaapissa A-, B- ja C-kategorian rätit. Kategoriat ja selitykset on kirjoitettu rättipaketin (nää on chifonetteja) kylkeen, että mieskin tietää mitä väriä käytetään mihinkin tarkoitukseen. Anopillekin jouduin tästä perversiostani kertomaan, sen jälkeen kun oli käyttänyt A-kategorian rättiä keittiön pinnoilla.

Pitääköhän niitä rättejä alkaa itse virkkaamaan. Sitten tulee ainakin sellaista kuin sattuu tulemaan.