Perjantainen vapaapäivä meni kuin siivillä ja näin jälkikäteen siitä ei jäänyt käteen oikeastaan mitään. Kuopuksen neuvolakäynti sentään tuli tehtyä ja lapset tuli kiikutettua sisaruskuvaan. Valokuvaajalle hatunnostot, ei ole ihan helppo nakki kuvata näitä ikiliikkujia, mutta suhteellisen hyvin näytti sujuvan. Tosin koevedoksia en ole vielä nähnyt...
Kun päivällä kävelin hakemaan Prinsessaa esikoulusta, mielessäni kävi, että olisi niin kivaa jos olisi päivisin aina aikaa käydä kävelemässä ja hakemassa eskarilaista kotiin. Aika nopeasti se näemmä on unohtunut, että ihan oikeasti aikaa siihen päiväkävelyyn oli aika harvoin.
Viikonloppu meni muutenkin harvinaisesti ilman ohjelmaa. Vihdoin sain ne nuupahtaneet kesäkukat heivattua pois ja muutaman kanervankin sain jo ruukkuihin. Pyhäpäivä pyhitettiin nyt siivoukselle, mies oli vahvasti sitä mieltä, että meillä ei ole ikinä ollut niin siistiä. Mielipiteensä johtunee siitä, että joutui ihan oikeastikin osallistumaan siivoukseen pitkästä aikaa. Tosin vain imurinvarressa.
Ja muistin taas, että miksi se miehen osallistuminen on niin rasittavaa. Vähän väliä imuri sammuu ja koti-insinööri kutsuu tulemaan paikalle. Sitten alkaa se suunnittelu, että mitä jos tässä olisikin tälläinen juttu ja lopulta se hakee vielä kynän ja paperia ja piirtää tämän suunnitelmansa. Se viivästyttää siivousta huomattavasti. Eilen sitten komensinkin sen pitämään mölyt mahassaan kunnes on imuroitu ja kertoo sitten ne kaikki ideansa kerralla.
Ei toteuttamiskelpoista materiaalia imurinvarresta tällä kertaa. Nyt vaan odotellaan, että ne unohtuu itse koti-insinööriltäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Rillo hykertelee ilosta jokaisesta kommentista. Kiitos!