Olen joskus hieman ylisuojeleva, tai sitten realisti. Esikoiseni aloittaessa koulutaivaltaan viime syksynä, hänelle muistutettiin, että vieraiden kyytiin ei sitten saa mennä. Olihan siinä miljoona muutakin asiaa, mitä ei sitten saa tehdä, mutta tämä on ainoa josta olen jälkikäteen kuullut.
Esikoinen tuli koulusta kotiin ja valitteli, kun joutui yksin kävelemään. Kysyin tietenkin, että minne kaverit sitten meni. No yhden kaverin isä oli hakenut ne ja hän ei voinut mennä kyytiin. Tietenkin kovasti ihmettelin, että miksei voinut mennä. No kun äiti on kieltänyt menemästä vieraiden kyytiin. Tämä kaverin isä ei nyt niin vieras meille ollut, eli sanaa vieras olisi pitänyt muistaa myös tarkentaa ohjeita annettaessa.
Tämän kesän purjehdusreissulla mies meni satamassa auttamaan saapuvaa venettä rantautumisessa, ihan ottamalla köysiä vastaan. Esikoinen katseli oman veneen kannelta tilannetta ja kysyi: "Joutuuko isi nyt puhumaan vieraille ihmisille?". Pelkästään tämä kysymys huvitti minua suuresti, sillä mieheni ei ole kovin sosiaalinen tyyppi. Mutta jatkokysymys edelliseen oli, että: "Miksen minä sitten saa?"
Ensi viikolla alkaa koulu. Pitäiskö tämän mutsin pitää ihan vaan suunsa kiinni vai selventää näitä ohjeistuksia hieman?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Rillo hykertelee ilosta jokaisesta kommentista. Kiitos!