Hyvä naapuri myynnissä!

Juurikin oli uutisissa elintärkeä tieto, että joka neljännellä on naapurin kanssa ongelmia. Miehen kanssa hymähdettiin uutiselle, mutta eilen meillä sitten hymähdettiin vähän ymmärtäväisemmin asialle.

Esikoinen tuli itkien kotiin, että naapuri ripittää häntä kissoista. Tänne vaan kaikki eläinoikeustaistelijat, mutta meidän kissat kulkee vapaana, lähes maalla kun asutaan. No ilmeisesti naapurilla on joku ongelma näistä kissoista ja lapsien suustahan ne aikuisten sanat sitten tuli meidän pojan korvaan. Ja ilmeisen tiukkasävyisesti. Kissat kun pitää naapurin 7- ja 9-vuotiaiden tietämyksen mukaan olla hihnassa. Tästä lähien naapurit myös paskattavat koiransa meidän pihalla. Kuulemma.

Joo, eipä siinä mitään. Niistä vapaasti kulkevista kissoista saa närkästyä, ymmärrän toki sen. Mutta jos sen asian kanssa on joku ongelma, siitä tullaan puhumaan perheen aikuisten kanssa, ei kiusata lasta asialla.

No minä oon tietty hormonihuuruissani, eikä asia oikeasti ole näin iso. Mutta en ole pitkään aikaan nähnyt tuota esikoistani niin lyötynä. Aluksi olin kyllä vielä vihaisempi, kun käsitin, että joku aikuinen oli ollut asialla. Leijonaemo nosti päätään.

Mun pitäis kyllä ihan oikeesti asua jossain keskellä ei mitään. Ilman naapureita. Hetken olin jo pistämässä taloakin myyntiin, mutta toivuin.

Vähän helpotti kun kävin karjumassa pihalla omille ja naapurin kakaroille. Tällä kertaa syynä oli aronian marjat, joita ne heittelee joka paikkaan. Ja ne muuten suttaa. Ei lähde kirveelläkään talon seinästä. Tai no kirveellä ehkä lähtee...puutaloja kun ovat.

PS.
Meillä puhutaan lasten korvilta vältettävät asiat ruotsiksi tai englanniksi. Suunnitelmissa on myös treenata saksaa ja espanjaa. =) Melkosta kielikylpyä luvassa...