Minä ja Arjen Sankari

En tiedä olinko se minä vai mies, joka inspiroitui Nolliksen perjantaisesta kirjoituksesta.


Näin meillä:

Lauantai 5.4.

Minä: 
Olin ylitöissä klo: 8 -12. Otin Prinsessan mukaani ja siinä töiden lomassa keskustelimme henkeviä. Puolen päivän jälkeen kotiin. Poikettiin kukkakaupan kautta ostamassa pari narsissia ja tarttui muutenkin pari pääsiäiskoristetta mukaan. Ja vielä ruokaa perheelle Mäkkäristä. Kotona sitten pesin ainakin seitsemän koneellista pyykkiä (mm.Prinsessan ringettevarusteet, jotka mies on hillonnut kassissa kauden loppumisesta asti), vaihdoin lakanat viiteen sänkyyn (lisää pyykkiä), kuopuksen nukutus päiväunille, imuroin ja pesin lattiat, pyyhin pölyt ja järjestelin tavarat paikalleen. Pääsiäiskoristeet esiin ja narsissit kotia koristamaan. Väsytti, joten menin ottamaan pikku päikkärit jo valmiiksi nukkuvan kuopuksen kainaloon. Tässä välissä tehtiin taas jotain ruokaa. Illalla ulkoilua kuopuksen ja Prinsessan kanssa, saunan pesu. Niin ja vähän vielä pyykkishowta (kuten ainakin kuuden koneellisen vaatteet kaappeihin). Illalla lapsille iltapalaa ja hammaspesut ja kuopuksen nukutusrumba. Olen puhki!

Mies: 
Heräsin kun esikoinen herätti, että kuopuksella on köntsät housussa. Odotin vaimoa kotiin töistä (mitäköhän se siellä oikein mahtaa tehdä). Vaihdoin kesärenkaat kahteen autoon ja pesin ne. Olen oikea arjen sankari. Ja vaimokin vaan nukkuu päikkäreitä, eikä edes anna aplodeja hyvin tehdystä työstäni. Otan siis päiväunet, koska olen niin rasittunut tästä kaikesta. Herään ruuan tuoksuun ja kas, se onkin jo valmistunut kuin itsestään.