Onneksi potilas/potilaat oli niin reippaita, että taudin olemassaoloa ei oikein edes huomannut. Mutta kaikki viikonlopun menot se karsi. Olen siis leiponut pullaa ja sämpylää, siivonnut ja remontoinut kodinhoitohuonetta ja pessyt ainakin 15 koneellista pyykkiä (osittain toki Yrjön ansiosta). Vaatii siis vähintään oksennustaudin, että saa jotain aikaiseksi. Mieskin on pessyt autot, varaston ja osallistunut mun remonttiini. Ja ulkoiltukin on, vuorotellen.
Mutta jo riittää. Prinsessa oli jo aamusta alkaen nälkäinen ja reipas. Kuopuksen toivon tuon taudin kiertävän kaukaa. Enkä itsekään niin siitä välitä. Auttaako jos päättää, ettei halua sitä?
Otetaan vastaan siitä huolimatta kivempia viikonloppuvieraita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Rillo hykertelee ilosta jokaisesta kommentista. Kiitos!