Eilen alkoi päättäväisesti projekti, jonka lopputuloksen toivon olevan että lapseni syövät uusia makuja ilman 'yök en syö' -kommentteja. Ennen ensipuraisua siis. Aloitimme kasviksista vaikka lapset kyllä syövät porkkanaa, hernettä ja kukkakaaliakin. Alan ammattilaisethan sanoo, että lapsen pitää maistaa uutta makua monta kertaa ennenkuin tottuu makuun. Ja olisi hienoa, että lapsille heräisi mielenkiintoa myös uusiin makuihin tai ainakin ennakkoluulottomuutta. Onkohan tämä mahdoton ajatus?
Tämä ensimmäinen maistelu ei mennyt kovin hyvin. Tosin lapset (7 ja 4 vuotta) olivat jo päättäneet, että ne ei voi olla hyviä. Tarjolla oli porkkanaa, keltaista porkkanaa ja papuja, kaikki kypsinä ja lämpiminä, mihin ei meillä ole totuttu. Mutta en luovuta kerrasta! Tänään sitten taas uusi yritys.
Kaikesta ruuasta ei tarvitse lapsenkaan pitää. Itse en pidä esimerkiksi suolakurkuista tai kahvista, enkä halua niitä makuja suuhuni. Kaikkea pitää maistaa ja olen itsekin maistanut useasti näitä kahta edellämainittua, mutta vieläkään en pidä. Itseasiassa kahvinjuonnista saan useasti selittää muille, että kyllä olen maistanut en vaan pidä mausta. Ja hyvin usein kommentti on, että opettele juomaan kahvia. Mutta miksi pitäisi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Rillo hykertelee ilosta jokaisesta kommentista. Kiitos!