keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Kankea alku

Maanantaina oli paluu töihin, eikä oikein vieläkään ole vaihde silmässä. Johtunee osittain myös säästä ja ilmastoimattoman konttorin hulppeasta sisälämpötilasta. Ja tätä lisäherkkua on luvassa vielä superhelteiden myötä, sitä seuraavaa lomaa odotellessa. Se seuraava lomahan kolkuttelee jo ensi viikon jälkeen, viikon verran vaan, mutta kuitenkin!

Palailen lomakuvin kunhan aivot taas on asetettu arki-asentoon. Voi mennä viikkoja... 

torstai 3. heinäkuuta 2014

Pomo lomalla

Pitäisikö sitä harkita lomaleipomusten tekoa. Huomenna olisi se hetki, kun niitä voisi tarjota. Tosin ovat ihan siitäkin iloisia, että pomo on poissa. Vaikka siis yleinen mielipide kai on, että pomo ei ole niin lomaansa ansainnut. 

Vai olenko se vain minä, joka kuvittelen että maailma lakkaa pyörimästä kun olen poissa kolmen näytön ääreltä. Tai, että en omasta mielestäni ole ansainnut lomaa. Mahtaako kolme viikkoa riittää unohtamaan ja nollaamaan. Onko tämä nyt sitä lomastressiä sitten?

APUA!

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Viimeiset rutistukset

Loma koittaa jo ylihuomenna. Vaikka vahvasti epäilin, niin ehkä se loma kuitenkin ehtii ennen burnoutia. Tiukalle se kyllä menee. 

Lomasuunnitelmat on aika vähissä, mutta eiköhän ne tästä vielä selkene. Miehen kanssa on yhteistä lomaa vain kaksi viikkoa ja ne on totutusti loman suorittamista. Ainoa suunnitelmani on napata äiti kainaloon ja lähteä Pohjanmaalle sukuloimaan. Omaa sukuani välillä. Ja onhan tietenkin se pakollinen purjehdusloma myös tulossa, ei mitään pakkopullaa sekään.

Ennen lomaa pitäisi kuitenkin saada työt siihen malliin, että voi lomailla. Optimistina olen myös päättänyt saattaa kodin lomakuntoon jo ennen loman alkua, eikä siten, että loman ekat päivät putsaan kaappeja ja kotia. Tokihan se, että olen jo aloittanut siivouksen tarkoittaa myös sitä, että johan se loman alkuun mennessä ehtii samanlaiseksi 'juoppojen pesäksi' koko tölli.

Eilen kulutin lähes kaksi tuntia Prinsessan huoneen kimpussa ja yritin ymmärtää kuusivuotiaan järjenjuoksua. Kuuntelin Robinia päästäkseni tunnelmaan. Olen itse ollut niin sotkuinen lapsena (ai kuinka niin vain lapsena?), että saan nyt maistaa täysin omaa lääkettäni. 

PS.
Haussa on perhe tai useampi perhe, jonne voisin ovensuulle tipauttaa vaatekasseja. En mä minnekään kirpparille taaskaan tule ehtimään...

tiistai 1. heinäkuuta 2014

Päivädisco

Sain eilen puhelun töihin. Prinsessa kysyi lupaa päivädiscon järjestämiseksi meidän yläkerran aulaan. Annoin luvan, kahden tytön discoilut ei haitanne ketään. 

Seuraava puhelu: 


- Prinsessa: "Saadaanko ottaa nuo kaikki pillimehut sinne discoon?"

- Minä: "Ai, teille kahdelle vai?"

- Prinsessa: "No kun tuli vähän lisää porukkaa... Ja sipsejä myös. Ja tarvitaan myös joku lamppu. Saadaanko sulkea kaikki verhot ja miten saataisi pimeämmäksi se aula? Niin ja voinko lainata Vilmalle mun mekkoa sinne discoon?"

- Minä: "Ketä teitä siellä nyt on?"

- Prinsessa: "No mun kavereita. Äiti, saadaanko?"

- Minä: "Siis ketä kavereita ja kuinka monta?"

- Prinsessa: "No saadaanko?"

- Minä: "Pyydäppä mummi puhelimeen..."

- Prinsessa: "No ei meitä ole kuin minä, Vilma, Lilli, Vemppu, Saara, Olli, Alkki, Emil, Emppu, Eemeli, Huppe, Jappe ja joku Lauri. Saadaanko ne pillimehut ja sipsit?"

- Minä: "Pyydäppä mummi puhelimeen..."