torstai 28. marraskuuta 2013

Ikäkriisi

Ajattelin tänään viettää illan sohvalla syöden suklaata ja potien ikäkriisiä.

Eihän tässä vielä ikäloppuja olla, mutta mä kyllä kriiseilen. Vaikka lounaalla tänään alle kolmekymppinen kaveri valitteli, että hänellä on kova kiire tehdä kaikki asiat ennenkuin ne kolme ja nolla tulee tauluun. Jotenkin mua hymyilytti asia, mutta onkohan omakin kriisi siitä samasta asiasta johtuvaa. 

Vuodet kuluu, enkä vieläkään tiedä mitä elämältä haluan. Pitäisikö mun tietää? Tietääkö muut? Olen halunnut perheen ja sen olen saanut. Olen halunnut tehdä työtä ja menestyä siinä, jotenkin siinäkin pärjännyt. Mutta mitä sitten? Vai olenko mä jo saavuttanut ne päämäärät mitä halusin? Mitä minä taas halusinkaan? Olenko nyt täysin päämäärättömässä tilassa ja nyt pitäisi osata olla ja nauttia hetkestä. Miten se tehdään? Mistä napata uusia päämääriä, kun ei tiedä mitä haluaa?

Syömällä suklaata kaiketi kaikkien 35 vuoden kunniaksi. Röyh!

PS.
Virallinen totuushan on, että ikää tuli taas 21 -vuotta.

PS.2
Tästä onkin hyvä testata, että kuinka vanha sitä onkaan...

6 kommenttia:

  1. 12/21 tiedetty! *phiuuuu* En siis vielä ole vanhus ja vain lasteni ansiosta. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä sain 14/21 lasteni ansiosta myös...

      Poista
  2. Ilmeisesti on syytä toivottaa hyvää syntymäpäivää!

    Itse podin pientä kriisiä ennen 40v päivää, mutta niin se arki jyräsi senkin tuskan ylitse. Mitään suurta tulevaisuuden visiota ei ole vieläkään muodostunut, että mitä haluaisin ja mihin pyrkisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Eihän tätä ikäkriisiä ehdi edes potemaan, kun arki rullaa sen yli. Jos sitten viidenkympinkriisin ottaisi vähän näyttävämmin. Vaikka kokovartalotatuointina? :)

      Poista
  3. Hieno tietää näin sitä suurta 3.0 päivitystä ennen, että muutkin kriiseilee. Että ei se näköjään lopu siihen.... :D

    Muistan kun olin reilusti alle parikymppinen ja juttelin jonkun alle 3kymppisen kanssa. Omiin silmiin vanhemman elämä näytti niin selvältä ja sitä unelmoi itsekin olevansa selvillä elämästä ja odotti sitä "aikuisuutta".

    No ei tässä nyt kyllä mitään selvyyttä ole asioihin tullu, tuntuu että enemmän vaan tulee koko ajan mietittävää vuosi vuodelta :D

    Onnittelut synttäripäivään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole vielä tähän ikään mennessä minulle ainakaan tullut selvyyttä mistään... Joskus alle parikymppisenä pidin 26-vuotiasta ikäloppuna, mitäköhän mietin silloin 35-vuotiaista. En uskalla muistella.

      Poista

Rillo hykertelee ilosta jokaisesta kommentista. Kiitos!