sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Isä


Oma isäni on tietenkin huipputyyppi, minä olen isin tyttö.

Nykymittapuulla isyyttä mitataan sillä, kuinka paljon isät lastensa kanssa pelaavat ja leikkivät, kuskaavat harrastuksiin, kannustavat ja tsemppaavat. En välttämättä muista näitä omasta lapsuudestani, mutta ainakin isä on aina ollut läsnä. Ei välttämättä pelilaudan toisella puolen, mutta kotona ja läsnä. Ilman kännykkää, tablettia, läppäriä ja kiirettä. Sen minä muistan lapsuudestani. 

Kiitos isä! <3


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Rillo hykertelee ilosta jokaisesta kommentista. Kiitos!